desistere
<sistō, stitī, stitum 3.>Übersicht aller Übersetzungen
- aufhören (re/a re mit etwas)dē-sisteredē-sistere
Konjugation
Aktiv
| Indikativ | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | 1. Person 1. dēsistō 2. Person 2. dēsistis 3. Person 3. dēsistit | 1. Person 1. dēsistimus 2. Person 2. dēsistitis 3. Person 3. dēsistunt |
| Futur | 1. Person 1. dēsistam 2. Person 2. dēsistes 3. Person 3. dēsistet | 1. Person 1. dēsistemus 2. Person 2. dēsistetis 3. Person 3. dēsistent |
| Imperfekt | 1. Person 1. dēsistebam 2. Person 2. dēsistebās 3. Person 3. dēsistebat | 1. Person 1. dēsistebāmus 2. Person 2. dēsistebātis 3. Person 3. dēsistebant |
| Perfekt | 1. Person 1. dēstitī 2. Person 2. dēstitisti 3. Person 3. dēstitit | 1. Person 1. dēstitimus 2. Person 2. dēstitistis 3. Person 3. dēstitērunt |
| Futur 2 | 1. Person 1. dēstiterō 2. Person 2. dēstiteris 3. Person 3. dēstiterit | 1. Person 1. dēstiterimus 2. Person 2. dēstiteritis 3. Person 3. dēstiterint |
| Plusquamperfekt | 1. Person 1. dēstiteram 2. Person 2. dēstiterās 3. Person 3. dēstiterat | 1. Person 1. dēstiterāmus 2. Person 2. dēstiterātis 3. Person 3. dēstiterant |
| Konjunktiv | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | 1. Person 1. dēsistam 2. Person 2. dēsistās 3. Person 3. dēsistat | 1. Person 1. dēsistāmus 2. Person 2. dēsistātis 3. Person 3. dēsistant |
| Imperfekt | 1. Person 1. dēsisterem 2. Person 2. dēsisterēs 3. Person 3. dēsisteret | 1. Person 1. dēsisterēmus 2. Person 2. dēsisterētis 3. Person 3. dēsisterent |
| Perfekt | 1. Person 1. dēstiterim 2. Person 2. dēstiteris 3. Person 3. dēstiterit | 1. Person 1. dēstiterimus 2. Person 2. dēstiteritis 3. Person 3. dēstiterint |
| Plusquamperfekt | 1. Person 1. dēstitissem 2. Person 2. dēstitissēs 3. Person 3. dēstitisset | 1. Person 1. dēstitissēmus 2. Person 2. dēstitissētis 3. Person 3. dēstitissent |
| Imperativ | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | dēsiste! | dēsistite! |
| Futur | 2. Person 2. dēsistito! 3. Person 3. dēsistito! | 2. Person 2. dēsistitōte! 3. Person 3. dēsistunto! |
| Infinitiv | |
|---|---|
| Präsens | dēsistere |
| Perfekt | dēstitisse |
| Futur | dēstitūrum, am, um esse |
| Partizip | |
|---|---|
| Präsens | dēsistens, dēsistentis |
| Futur | dēstitūrus, a, um |
Gerundium
| Genitiv | dēsistendī |
|---|---|
| Dativ | dēsistendō |
| Akkusativ | ad dēsistendum |
| Ablativ | dēsistendō |
Supinum
| dēstitum |
