defaenerare
<ō, āvī, ātum 1.>Übersicht aller Übersetzungen
- dē-faenerāre → siehe „dē-fēnerāre“dē-faenerāre → siehe „dē-fēnerāre“
Konjugation
Aktiv
| Indikativ | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | 1. Person 1. dēfaenerō 2. Person 2. dēfaenerās 3. Person 3. dēfaenerat | 1. Person 1. dēfaenerāmus 2. Person 2. dēfaenerātis 3. Person 3. dēfaenerant |
| Futur | 1. Person 1. dēfaenerābō 2. Person 2. dēfaenerābis 3. Person 3. dēfaenerābit | 1. Person 1. dēfaenerābimus 2. Person 2. dēfaenerābitis 3. Person 3. dēfaenerābunt |
| Imperfekt | 1. Person 1. dēfaenerābam 2. Person 2. dēfaenerābās 3. Person 3. dēfaenerābat | 1. Person 1. dēfaenerābāmus 2. Person 2. dēfaenerābātis 3. Person 3. dēfaenerābant |
| Perfekt | 1. Person 1. dēfaenerāvī 2. Person 2. dēfaenerāvisti 3. Person 3. dēfaenerāvit | 1. Person 1. dēfaenerāvimus 2. Person 2. dēfaenerāvistis 3. Person 3. dēfaenerāvērunt |
| Futur 2 | 1. Person 1. dēfaenerāverō 2. Person 2. dēfaenerāveris 3. Person 3. dēfaenerāverit | 1. Person 1. dēfaenerāverimus 2. Person 2. dēfaenerāveritis 3. Person 3. dēfaenerāverint |
| Plusquamperfekt | 1. Person 1. dēfaenerāveram 2. Person 2. dēfaenerāverās 3. Person 3. dēfaenerāverat | 1. Person 1. dēfaenerāverāmus 2. Person 2. dēfaenerāverātis 3. Person 3. dēfaenerāverant |
| Konjunktiv | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | 1. Person 1. dēfaenerem 2. Person 2. dēfaenerēs 3. Person 3. dēfaeneret | 1. Person 1. dēfaenerēmus 2. Person 2. dēfaenerētis 3. Person 3. dēfaenerent |
| Imperfekt | 1. Person 1. dēfaenerārem 2. Person 2. dēfaenerārēs 3. Person 3. dēfaenerāret | 1. Person 1. dēfaenerārēmus 2. Person 2. dēfaenerārētis 3. Person 3. dēfaenerārent |
| Perfekt | 1. Person 1. dēfaenerāverim 2. Person 2. dēfaenerāveris 3. Person 3. dēfaenerāverit | 1. Person 1. dēfaenerāverimus 2. Person 2. dēfaenerāveritis 3. Person 3. dēfaenerāverint |
| Plusquamperfekt | 1. Person 1. dēfaenerāvissem 2. Person 2. dēfaenerāvissēs 3. Person 3. dēfaenerāvisset | 1. Person 1. dēfaenerāvissēmus 2. Person 2. dēfaenerāvissētis 3. Person 3. dēfaenerāvissent |
| Imperativ | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | dēfaenerā! | dēfaenerāte! |
| Futur | 2. Person 2. dēfaenerāto! 3. Person 3. dēfaenerāto! | 2. Person 2. dēfaenerātōte! 3. Person 3. dēfaeneranto! |
| Infinitiv | |
|---|---|
| Präsens | dēfaenerāre |
| Perfekt | dēfaenerāvisse |
| Futur | dēfaenerātūrum, am, um esse |
| Partizip | |
|---|---|
| Präsens | dēfaenerāns, dēfaenerantis |
| Futur | dēfaenerātūrus, a, um |
Gerundium
| Genitiv | dēfaenerandī |
|---|---|
| Dativ | dēfaenerandō |
| Akkusativ | ad dēfaenerandum |
| Ablativ | dēfaenerandō |
Supinum
| dēfaenerātum |
