deartuare
<ō, āvī, ātum 1.> ||artus1||T. Maccius Plautus Plaut.Übersicht aller Übersetzungen
Konjugation
Aktiv
| Indikativ | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | 1. Person 1. deartuō 2. Person 2. deartuās 3. Person 3. deartuat | 1. Person 1. deartuāmus 2. Person 2. deartuātis 3. Person 3. deartuant |
| Futur | 1. Person 1. deartuābō 2. Person 2. deartuābis 3. Person 3. deartuābit | 1. Person 1. deartuābimus 2. Person 2. deartuābitis 3. Person 3. deartuābunt |
| Imperfekt | 1. Person 1. deartuābam 2. Person 2. deartuābās 3. Person 3. deartuābat | 1. Person 1. deartuābāmus 2. Person 2. deartuābātis 3. Person 3. deartuābant |
| Perfekt | 1. Person 1. deartuāvī 2. Person 2. deartuāvisti 3. Person 3. deartuāvit | 1. Person 1. deartuāvimus 2. Person 2. deartuāvistis 3. Person 3. deartuāvērunt |
| Futur 2 | 1. Person 1. deartuāverō 2. Person 2. deartuāveris 3. Person 3. deartuāverit | 1. Person 1. deartuāverimus 2. Person 2. deartuāveritis 3. Person 3. deartuāverint |
| Plusquamperfekt | 1. Person 1. deartuāveram 2. Person 2. deartuāverās 3. Person 3. deartuāverat | 1. Person 1. deartuāverāmus 2. Person 2. deartuāverātis 3. Person 3. deartuāverant |
| Konjunktiv | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | 1. Person 1. deartuem 2. Person 2. deartuēs 3. Person 3. deartuet | 1. Person 1. deartuēmus 2. Person 2. deartuētis 3. Person 3. deartuent |
| Imperfekt | 1. Person 1. deartuārem 2. Person 2. deartuārēs 3. Person 3. deartuāret | 1. Person 1. deartuārēmus 2. Person 2. deartuārētis 3. Person 3. deartuārent |
| Perfekt | 1. Person 1. deartuāverim 2. Person 2. deartuāveris 3. Person 3. deartuāverit | 1. Person 1. deartuāverimus 2. Person 2. deartuāveritis 3. Person 3. deartuāverint |
| Plusquamperfekt | 1. Person 1. deartuāvissem 2. Person 2. deartuāvissēs 3. Person 3. deartuāvisset | 1. Person 1. deartuāvissēmus 2. Person 2. deartuāvissētis 3. Person 3. deartuāvissent |
| Imperativ | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | deartuā! | deartuāte! |
| Futur | 2. Person 2. deartuāto! 3. Person 3. deartuāto! | 2. Person 2. deartuātōte! 3. Person 3. deartuanto! |
| Infinitiv | |
|---|---|
| Präsens | deartuāre |
| Perfekt | deartuāvisse |
| Futur | deartuātūrum, am, um esse |
| Partizip | |
|---|---|
| Präsens | deartuāns, deartuantis |
| Futur | deartuātūrus, a, um |
Gerundium
| Genitiv | deartuandī |
|---|---|
| Dativ | deartuandō |
| Akkusativ | ad deartuandum |
| Ablativ | deartuandō |
Supinum
| deartuātum |
