miserere
<eō, uī, itum 2.> (vorklassischvkl.) miserērī <eor, itus sum 2.>Übersicht aller Übersetzungen
- sich erbarmen (alicuius/alicuius rei j-s/einer Sache)miserērebemitleiden (alicuius/alicuius rei jemanden/etwas)miserēremiserēre
- miserēreerbarme dich!miserēre
Konjugation
Aktiv
Indikativ | Singular | Plural |
---|---|---|
Präsens | 1. Person 1. miserēō 2. Person 2. miserēs 3. Person 3. miserēt | 1. Person 1. miserēmus 2. Person 2. miserētis 3. Person 3. miserēnt |
Futur | 1. Person 1. miserēbō 2. Person 2. miserēbis 3. Person 3. miserēbit | 1. Person 1. miserēbimus 2. Person 2. miserēbitis 3. Person 3. miserēbunt |
Imperfekt | 1. Person 1. miserēbam 2. Person 2. miserēbās 3. Person 3. miserēbat | 1. Person 1. miserēbāmus 2. Person 2. miserēbātis 3. Person 3. miserēbant |
Perfekt | 1. Person 1. miseruī 2. Person 2. miseruisti 3. Person 3. miseruit | 1. Person 1. miseruimus 2. Person 2. miseruistis 3. Person 3. miseruērunt |
Futur 2 | 1. Person 1. miseruerō 2. Person 2. miserueris 3. Person 3. miseruerit | 1. Person 1. miseruerimus 2. Person 2. miserueritis 3. Person 3. miseruerint |
Plusquamperfekt | 1. Person 1. miserueram 2. Person 2. miseruerās 3. Person 3. miseruerat | 1. Person 1. miseruerāmus 2. Person 2. miseruerātis 3. Person 3. miseruerant |
Konjunktiv | Singular | Plural |
---|---|---|
Präsens | 1. Person 1. miserēam 2. Person 2. miserēās 3. Person 3. miserēat | 1. Person 1. miserēāmus 2. Person 2. miserēātis 3. Person 3. miserēant |
Imperfekt | 1. Person 1. miserērem 2. Person 2. miserērēs 3. Person 3. miserēret | 1. Person 1. miserērēmus 2. Person 2. miserērētis 3. Person 3. miserērent |
Perfekt | 1. Person 1. miseruerim 2. Person 2. miserueris 3. Person 3. miseruerit | 1. Person 1. miseruerimus 2. Person 2. miserueritis 3. Person 3. miseruerint |
Plusquamperfekt | 1. Person 1. miseruissem 2. Person 2. miseruissēs 3. Person 3. miseruisset | 1. Person 1. miseruissēmus 2. Person 2. miseruissētis 3. Person 3. miseruissent |
Imperativ | Singular | Plural |
---|---|---|
Präsens | miserē! | miserēte! |
Futur | 2. Person 2. miserēto! 3. Person 3. miserēto! | 2. Person 2. miserētōte! 3. Person 3. miserēnto! |
Infinitiv | |
---|---|
Präsens | miserēre |
Perfekt | miseruisse |
Futur | miseritūrum, am, um esse |
Partizip | |
---|---|
Präsens | miserēns, miserēntis |
Futur | miseritūrus, a, um |
Gerundium
Genitiv | miserēndī |
---|---|
Dativ | miserēndō |
Akkusativ | ad miserēndum |
Ablativ | miserēndō |
Supinum
miseritum |