desumere
<sūmō, sūmpsī, sūmptum 3.> (nachklassischnachkl.)Übersicht aller Übersetzungen
- auf sich nehmendē-sūmeredē-sūmere
Konjugation
Aktiv
| Indikativ | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | 1. Person 1. dēsūmō 2. Person 2. dēsūmis 3. Person 3. dēsūmit | 1. Person 1. dēsūmimus 2. Person 2. dēsūmitis 3. Person 3. dēsūmunt |
| Futur | 1. Person 1. dēsūmam 2. Person 2. dēsūmes 3. Person 3. dēsūmet | 1. Person 1. dēsūmemus 2. Person 2. dēsūmetis 3. Person 3. dēsūment |
| Imperfekt | 1. Person 1. dēsūmebam 2. Person 2. dēsūmebās 3. Person 3. dēsūmebat | 1. Person 1. dēsūmebāmus 2. Person 2. dēsūmebātis 3. Person 3. dēsūmebant |
| Perfekt | 1. Person 1. dēsūmpsī 2. Person 2. dēsūmpsisti 3. Person 3. dēsūmpsit | 1. Person 1. dēsūmpsimus 2. Person 2. dēsūmpsistis 3. Person 3. dēsūmpsērunt |
| Futur 2 | 1. Person 1. dēsūmpserō 2. Person 2. dēsūmpseris 3. Person 3. dēsūmpserit | 1. Person 1. dēsūmpserimus 2. Person 2. dēsūmpseritis 3. Person 3. dēsūmpserint |
| Plusquamperfekt | 1. Person 1. dēsūmpseram 2. Person 2. dēsūmpserās 3. Person 3. dēsūmpserat | 1. Person 1. dēsūmpserāmus 2. Person 2. dēsūmpserātis 3. Person 3. dēsūmpserant |
| Konjunktiv | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | 1. Person 1. dēsūmam 2. Person 2. dēsūmās 3. Person 3. dēsūmat | 1. Person 1. dēsūmāmus 2. Person 2. dēsūmātis 3. Person 3. dēsūmant |
| Imperfekt | 1. Person 1. dēsūmerem 2. Person 2. dēsūmerēs 3. Person 3. dēsūmeret | 1. Person 1. dēsūmerēmus 2. Person 2. dēsūmerētis 3. Person 3. dēsūmerent |
| Perfekt | 1. Person 1. dēsūmpserim 2. Person 2. dēsūmpseris 3. Person 3. dēsūmpserit | 1. Person 1. dēsūmpserimus 2. Person 2. dēsūmpseritis 3. Person 3. dēsūmpserint |
| Plusquamperfekt | 1. Person 1. dēsūmpsissem 2. Person 2. dēsūmpsissēs 3. Person 3. dēsūmpsisset | 1. Person 1. dēsūmpsissēmus 2. Person 2. dēsūmpsissētis 3. Person 3. dēsūmpsissent |
| Imperativ | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | dēsūme! | dēsūmite! |
| Futur | 2. Person 2. dēsūmito! 3. Person 3. dēsūmito! | 2. Person 2. dēsūmitōte! 3. Person 3. dēsūmunto! |
| Infinitiv | |
|---|---|
| Präsens | dēsūmere |
| Perfekt | dēsūmpsisse |
| Futur | dēsūmptūrum, am, um esse |
| Partizip | |
|---|---|
| Präsens | dēsūmens, dēsūmentis |
| Futur | dēsūmptūrus, a, um |
Gerundium
| Genitiv | dēsūmendī |
|---|---|
| Dativ | dēsūmendō |
| Akkusativ | ad dēsūmendum |
| Ablativ | dēsūmendō |
Supinum
| dēsūmptum |
