averruncare
<ō, āvī, ātum 1.> (nachklassischnachkl.)Übersicht aller Übersetzungen
Konjugation
Aktiv
| Indikativ | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | 1. Person 1. āverruncō 2. Person 2. āverruncās 3. Person 3. āverruncat | 1. Person 1. āverruncāmus 2. Person 2. āverruncātis 3. Person 3. āverruncant |
| Futur | 1. Person 1. āverruncābō 2. Person 2. āverruncābis 3. Person 3. āverruncābit | 1. Person 1. āverruncābimus 2. Person 2. āverruncābitis 3. Person 3. āverruncābunt |
| Imperfekt | 1. Person 1. āverruncābam 2. Person 2. āverruncābās 3. Person 3. āverruncābat | 1. Person 1. āverruncābāmus 2. Person 2. āverruncābātis 3. Person 3. āverruncābant |
| Perfekt | 1. Person 1. āverruncāvī 2. Person 2. āverruncāvisti 3. Person 3. āverruncāvit | 1. Person 1. āverruncāvimus 2. Person 2. āverruncāvistis 3. Person 3. āverruncāvērunt |
| Futur 2 | 1. Person 1. āverruncāverō 2. Person 2. āverruncāveris 3. Person 3. āverruncāverit | 1. Person 1. āverruncāverimus 2. Person 2. āverruncāveritis 3. Person 3. āverruncāverint |
| Plusquamperfekt | 1. Person 1. āverruncāveram 2. Person 2. āverruncāverās 3. Person 3. āverruncāverat | 1. Person 1. āverruncāverāmus 2. Person 2. āverruncāverātis 3. Person 3. āverruncāverant |
| Konjunktiv | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | 1. Person 1. āverruncem 2. Person 2. āverruncēs 3. Person 3. āverruncet | 1. Person 1. āverruncēmus 2. Person 2. āverruncētis 3. Person 3. āverruncent |
| Imperfekt | 1. Person 1. āverruncārem 2. Person 2. āverruncārēs 3. Person 3. āverruncāret | 1. Person 1. āverruncārēmus 2. Person 2. āverruncārētis 3. Person 3. āverruncārent |
| Perfekt | 1. Person 1. āverruncāverim 2. Person 2. āverruncāveris 3. Person 3. āverruncāverit | 1. Person 1. āverruncāverimus 2. Person 2. āverruncāveritis 3. Person 3. āverruncāverint |
| Plusquamperfekt | 1. Person 1. āverruncāvissem 2. Person 2. āverruncāvissēs 3. Person 3. āverruncāvisset | 1. Person 1. āverruncāvissēmus 2. Person 2. āverruncāvissētis 3. Person 3. āverruncāvissent |
| Imperativ | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Präsens | āverruncā! | āverruncāte! |
| Futur | 2. Person 2. āverruncāto! 3. Person 3. āverruncāto! | 2. Person 2. āverruncātōte! 3. Person 3. āverruncanto! |
| Infinitiv | |
|---|---|
| Präsens | āverruncāre |
| Perfekt | āverruncāvisse |
| Futur | āverruncātūrum, am, um esse |
| Partizip | |
|---|---|
| Präsens | āverruncāns, āverruncantis |
| Futur | āverruncātūrus, a, um |
Gerundium
| Genitiv | āverruncandī |
|---|---|
| Dativ | āverruncandō |
| Akkusativ | ad āverruncandum |
| Ablativ | āverruncandō |
Supinum
| āverruncātum |
